keskiviikko 25. toukokuuta 2016

SULOISESTA KOTIPUTIIKISTA...

Kävin muutama päivä sitten vierailulla vanhan koulukaverini luona Tuusjärvellä. Päivillä on heidän kotinsa yhteydessä mitä suloisin pieni maalaisromanttinen putiikki, Rustiikki Sydän. Hän on siis valtavan taitava käsistään ja tekeekin ison osan putiikkinsa tuotteista ihan itse. Materiaaleina Päivi käyttää muun muassa rautalankaa, pitsiä sekä juuttinarua. Paikka on siis ehdottomasti näkemisen arvoinen, joten tehkää ihmeessä kesällä pieni roadtrip idylliselle Tuusjärvelle! Tarkemmat yhteystiedot sekä aukioloajat löytyvät putiikin nettisivuilta.

Rustiikki Sydän onkin juuri niitä paikkoja, joissa ymmärtää itse olevansa täysin kykenemätön minkäänlaisiin kädentaitoihin. Minulle jo pelkkä irronneen napin ompelu on yhtä tuskaa, enkä voisi edes kuvitella yrittäväni esimerkiksi kutoa (vai neuloa?) villasukkia. Käsityöihmisenä olen siis totaalinen luuseri. On kuitenkin hieno nähdä mitä joku muu saa aikaan ihan vaikka pelkästä rautalangasta! Selailenkin täällä juuri Pinterestiä ja fiilistelen mitä kivaa voisin seuraavaksi tilata Päiviltä ihan mittatilaustyönä.






Niin ja sitten se toinen syy vierailuun... No nämä kuukauden ikäiset karvapallerot! Perhe Kärppä oli siis vastikään saanut viisi uutta perheenjäsentä ja tietysti tulokkaisiin piti päästä tutustumaan. Ja vaikka Juti onkin kokonsa puolesta ikuinen pentu, niin meinasin kyllä sulloa lähtiessäni pari vauvelia käsilaukkuuni. Siis voiko maailmassa olla mitään suloisempaa kuin koiranpennut?!?

Maksimekko oli muuten tälle vierailulle todella epäonninen asuvalinta, sillä juuri kun sain yhden kaverin neulahampaat irroitettua sen liehuhelmasta, olivat jo neljä muuta iskeneet omansa kiinni toiselta puolelta. Ja vaikka mekolle pitääkin ehkä suorittaa hienoista damage controllia, ei tuollaiselle naamalle vaan voi olla vihainen!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti