keskiviikko 22. kesäkuuta 2016

OUDOISTA FAKTOISTA...

- Rakastan "Disappeared"  tv-sarjaa! Investigation Discovery kuuluukiin siis ehdottomasti lempikanaviini, sillä kaikenlaiset katoamistapaukset sekä murhamysteerit ovat mielestäni todella kiehtovia - kaikesta kaameudestaan huolimatta. Minun oma mielenterveyteni ei vain meinaa kestää niitä selvittämättömiä tapauksia, eihän kukaan esimerkiksi voi vain hävitä täysin jäljettömiin?!?

- En mitenkään erityisemmin pidä suklaasta. Etenkään siitä hypetetystä Fazerin Sinisestä. Paras suklaa mitä olen tähän mennessä maistanut löytyykin Maraboulta; Black saltlakrits! Tosin sitäkin ostan ehkä kerran vuodessa ja tuon saman levyn syömiseen menee noin kuukausi...


- Vihaan imurointia. Siksi olemmekin tehneet (tai siis minä olen tehnyt) sopimuksen poikaystäväni kanssa; minä pyyhin pölyt ja hän imuroi.

- En voi syödä keltaisia karkkeja. Ja siis ihan vain ja ainoastaa siitä syystä, että ne ovat 98%:n todennäköisyydellä pahoja. Ainoa poikkeus tähän on Hedelmä Aakkoset, sillä siinä karkkipussissa keltaiset ovat ne kaikista parhaimman makuiset! Mutta voitte siis vain kuvitella millaista minun kanssani on mennä Makuuniin karkkiostoksille - siinä menee ikuisuus, sillä joudun siis tonkimaan karkkilaareista aina vain ne punaiset ja vihreät karkit.



- En voi katsella englantilaisia sarjoja/elokuvia, sillä en jostain syystä voi sietää brittiaksenttia. (Harry Potterit ovat tähän mennessä ainoa poikkeus tähän asiaan.)

- Minun on aina pakko nukkua makuuhuoneen ovi kiinni. En ole oikein varma mistä tämä johtuu, mutta luulen, että sillä on jotain tekemistä murhaajien kanssa. Kuvittelen siis, että jos meille murtautuisi yöllä joku hullu psykopaattitappaja, niin heräisin siihen kun makuuhuoneen ovi avataan ja pystyisin puolustautumaan yöpöydän lampulla. Onhan tämä kyllä ehkä hiukan kaukaa haettua... Olenkin vain tainnut katsellut liikaa kauhuleffoja, joissa murhaaja tuijottaa tulevaa uhriaan sängyn vieressä ennen veitsen sivallusta. HUIYÄK!

- Minulla on aina kynsilakkaa. Siis AINA. Ja sekä sormissa, että varpaissa (niissä poikkeuksetta aina mustaa).


- Minulle tulee aika ajoin ihmeellisiä pakkomielteitä jostain ruuasta. Silloin syön sitä samaa asiaa niin kauan ja paljon, etten hetken päästä voi enää ikinä koskea siihen (karkkeihin tämä ei valitettavasti toimi, vaikka olen jo kuinka monesti yrittänyt). Esimerkkinä siis vaikka ne Fazerin marjapiirakat (2 kpl/pakkaus). Söin niitä yhdessä vaiheessa niin paljon, etten enää voi kaupassa edes katsoa niihin päin. Onhan tämä varmasti jollain lailla sairasta, mutta minkäs teet.

Tämän hetken pakkomielteenä ovat Arnold´sin kinuskidonitsit (ilman strösseleitä) sekä tietty ne Bierstuben wingssit. Tosin etenkään niiden siipien kohdalla ei kuitenkaan ole valitettavasti minkään asteista kyllästymistä näköpiirissä...



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti