HALLOWEENISTA

Koska syksy on näin sateineen melko ankeaa aikaa, päätimme ystäväni kanssa keksiä piristykseksi jotain ihan erityisen hauskaa; huikeat Halloween-bileet! Ystäväpariskuntamme koti saikin siis kokea melkoisen muodonmuutoksen, sillä muutimme heidän talonsa synkäksi autiotaloksi. Peitimme muun muassa kaikki huonekalut valkoisilla lakanoilla sekä levitimme harsoa sekä hämähäkinseittejä ympäri asuntoa. Säästimme myös viimeisen parin kuukauden ajalta kaikki kuolleet kukat, jotka sopivatkin aivan täydellisesti teemaan.

Selvisimme siis bileistä melko pienellä budjetilla, sillä suurin osa autiotalon tavaroista oli joko omiamme tai askarreltavissa. Teimme esimerkiksi ruumiit sanomalehdillä täytetyistä jätesäkeistä ja ikkunoita peittävät "laudat" vanhasta pahvista. Lepakoita saimme roikkumaan kattoon kiinnitetystä isosta oksasta ja ahdistavat taulut luotiin netistä tulostetuilla ja kehystetyillä mustavalkokuvilla. Loppusilauksen autiotalolle antoi vielä kuivien lehtien sekä oksien sirottelu ympäri asuntoa. Valaistuksena toimi tietysti kymmenet kynttilät sekä lyhdyt ja taustalla soi ahdistavan pelottava musiikki (kuunnelkaapa esimerkiksi tämä).

Päätimme kuitenkin viedä bileet vielä astetta pidemmälle ja luoda sen yhteyteen kokonaisen murhamysteerin. Kaikille osallistujille luotiin jo etukäteen uusi identiteetti taustatarinoineen ja heille annettiin ratkaistavaksi "paikallisen pormestarin" erittäin raaka murha, jonka tapahtumat sijoittuivat luonnollisesti juuri autiotaloon.  Jokainen vieras liittyi jollakin tavalla pormestariin ja oikein asetetut kysymykset muille hahmoille johdattivat heidät lopulta murhaajan jäljille.

Vaikka mysteeri osoittautuikin erittäin vaikeaksi suunniteltavaksi 20:lle henkilölle (lue: pari perheriitaa + mahdollinen aivohalvaus), taisi se kuitenkin loppujen lopuksi onnistua ihan loistavasti! Parin tunnin intensiivisen salapoliisityön jälkeen murhaaja (sekä motiivi) vihdoin selvisi ja kilpailun voittaja palkittiin "ruhtinaallisesti" (lue: unohdin palkinnon kotiin).

Järjestimme bileet nyyttärimeiningillä ja vieraat toivatkin mukanaan toinen toistaan karmivampia (noin niin kuin ulkonäöllisesti) herkkuja! Itse leivoin juhliin "hämähäkinseitillä" koristellun paholaisen suklaakakun, jonka reseptin lupaan laittaa blogiin myöhemmin. Vaikka en mikään suurin suklaan ystävä olekaan, tuo kakku on aivan järjettömän hyvää ja suorastaan sulaa suuhun! Tai no siis ainakin silloin, kun en onnistu mokaamaan sitä jotenkin...

Vaikka se bileiden ankein osuus - eli suursiivous - on vielä edessä, olivat juhlat kyllä ehdottomasti sen arvoiset. Kiitos vielä huikeasta panostuksesta myös kaikille vieraille, joiden naamiasasut olivat toinen toistaan kekseliäämpiä! Tästä pitää ehdottomasti tehdä perinne!

PIPARKAKKUTAIKINASTA

Koska Kuopiossa on jo satanut lunta, olen mielestäni ihan täysin oikeutettu leipomaan piparkakkutaikinaa. Kaikki merkit vain yksinkertaisesti viittaavat siihen, että nyt on aika aloittaa sellainen alustava joulusekoaminen! Ohjeen taikinaan kävin nappaamassa Kinuskikissan sivuilta, kuten aiempinakin vuosina. En edes rehellisesti sanottuna tiedä kuinka paljon taikinaresepteissä voi olla eroja, mutta tuo kyseinen ohje on toiminut ainakin minulla enemmän kuin hyvin!

Tässä minun piparinteossani on vain yksi erittäin typerä seikka; minä en tykkää pipareista, joten en myöskään ikinä paista taikinaa. Tasan ainoat poikkeukset piparinsyöntiini ovat Annasin ohuen ohuet piparit sekä tietysti ne Stockmannin käsintehdyt (erityisen hyviä dipattuna Baileys´iin)! Teen siis piparitaikinan ihan vain ja ainoastaan sen vuoksi, että se pelkkä taikina on niin järjettömän hyvää! Laitan siitä siis osan pakastimeen ja osan jääkaappiin, josta käyn aina silloin tällöin närppimässä paloja.

Tällä kertaa satuimme kuitenkin pitämään ystäväni kanssa samana päivänä leffaillan, joten paistoin muutaman piparin ihan vain sen vuoksi, että niistä tulee hyvä tuoksu. Ja kyllä, olen nyt valmis vastaanottamaan "Vuoden dorkin ihminen 2016"-pokaalini.

JOULUFIILISTELYSTÄ

Ei, nyt ei ole liian aikaista, sillä olen niin jouluihminen kuin ihminen voi vain jouluihminen olla. Minua ei myöskään pätkääkään haittaa, vaikka kauppoihin ilmestyisi joulukoristeet jo syyskuussa - nehän vain luovat ihanaa tunnelmaa! En siis todellakaan ole ikinä stressannut joulua, lahjoja tai ruokia, koska miksi pitäisi?

Vaikka muuten olen aika laiska askartelemaan, joulunaikaan minusta on kiva tehdä mahdollisimman paljon itse. Onhan se nyt vain ihanaa laittaa joulumusiikkia soimaan, dippailla Stockmannin käsintehtyjä pipareita Baileysiin (heittämällä parhaat piparit ikinä) ja askarrella jotakin jouluisen söpöä.

Olen vuosien varrella joutunut olemaan työni takia useita jouluja pois kotoa, jonka takia tykkäänkin pääsääntöisesti viettää joulua Suomessa. Tänä vuonna vietämme kuitenkin pitkän reissun takia joulun ulkomailla. Alunperin tarkoituksemme oli lähteä vasta joulun jälkeen, mutta lentojen hinnat olivat silloin aivan pilvissä. Toisaalta rakastan myös käydä ulkomailla juuri ennen pyhiä, sillä tunnelmointi eksoottisilla joulutoreilla sekä (yleensä övereiden) joulukoristeiden ihailu tuo sekin joulutunnelmaa- vaikkakin hiukan erilaista sellaista.

Minun jouluihini kuuluu vahvasti myös muutama perinne. Joulufiilistely alkaa yleensä joulukorttien askartelulla (ja koska en jaksa tehdä montaa, lähetän kortit vain ihan lähimmäisilleni). Myös Yksin kotona-elokuvat sekä Holiday pitää katsoa joulun alla moneen kertaan. Kauneimmat Joululaulut kuuluvat myös ehdottomiin suosikkiperinteisiini ja ne käydään laulamassa joka vuosi. Perinteeseen kuuluu vahvasti myös se, että itken räkä valuen koko "Varpunen jouluaamuna"-kappaleen ajan.

Jouluaattoaamun pyhitän ainoastaan lastenohjelmille (etenkin se Lumiukko on vain pakko nähdä) ja karkinsyönnille. Jouluperinteisiini on jo vuosien ajan kuulunut jättipussi irtokarkkeja, jotka käyn ostamassa Makuunista 23.12. Ja syy niille irtokarkeille tulee tässä: valtavirrasta poiketen minä en voi sietää joulukonvehteja (paria poikkeusta lukuunottamatta). Sama linja jatkuu myös jouluruoissa, sillä syön pyhinä ainoastaan joulukinkkua, kalaa (en niitä raakoja) sekä karjalanpaistia. Kun siis muut yleensä lihovat jouluna useita kiloja, minä ennemminkin laihdun.

Mitä lahjoihin tulee, tykkään kovasti ostella niitä läheisilleni. Yleensä kuitenkin rajaamme ostomanian niin, että jokainen saa yhden tai kaksi "isompaa" lahjaa ja sitten lisäksi pari ihan pientä (asteikolla pörrösukat/bokserit) - ihan vain koska se pakettien avaaminen on kivaa. Ja tästä saan melko varmasti vihat niskaani, mutta en ole koskaan ymmärtänyt miksi lapsiakaan pitäisi hukuttaa jouluna lahjavuoren alle. Jos itse saan tulevaisuudessa ikinäkoskaan lapsia, olen jo vakaasti päättänyt, että myös se babyy tulee saamaan jouluna maksimissaan kolme lahjaa. Loput perheenjäsenet sekä sukulaiset voivat sitten halutessaan laittaa babyyn omalle tilille joulurahaa, jotka lapsi saa täysi-ikäisenä käyttöönsä. 

Iso osa maailman lapsista ei saa jouluisin ollenkaan lahjoja, joten mielestäni on hyvin tärkeää opettaa lapsi jo pienestä pitäen arvostamaan saamiaan paketteja. Etenkin, kun niiden hankkimisen eteen on kulutettu paljon aikaa sekä vaivaa - rahasta nyt puhumattakaan. Monet nykyajan lapset saavat jouluisin niin järkyttävän kasan lahjoja, etteivät he myöhemmin edes muista mitä ovat saaneet ja pahimmassa tapauksessa ne ei-mieluisimmat heitetään kylmästi nurkkaan. Se ei ole ainakaan meidän perheemme tarkoitus - nyt tai tulevaisuudessakaan. Vaikka lahjoja on toki mukava saada, se ei kuitenkaan ole se mistä joulussa on kysymys.

ENSIMMÄISISTÄ "PAKKASISTA"

Meidän oli viikonloppuna kaupunkireissun ohessa tarkoitus mennä nappaamaan pari asukuvaa, mutta eihän siitä lopulta meinannutkaan tulla yhtään mitään. Siis voi luoja miten kylmä!! Eli todellisuus asukuvista olikin sitten tämä: ehkä noin viisi minuutin aikana napsaistua kuvaa, joista tyydyin sitten valitsemaan ne "parhaat". Siinä sai myös tuulen tuivertama tukka jäädä fiksaamatta sekä muutkin minua itseäni häiritsevät asiat asettelematta (esim. laukun hihnat). Tuosta päivästä herääkin taas kysymys, että MITEN tuolla ulkona voi edes olla silloin pahimmilla pakkaskeleillä, kun tuo +3c tuntui jo ihan järkyttävältä?!

Löysin tuon takin muuten aikoinaan Stockmannin alerekistä ja se on ollut hyvin mieluinen - etenkin aina silloin, kun Kuopiossa aletaan lähennellä Grönlannin kylmyysasteita. Tosin takki on kyllä niin muhkea, että se päällä tuntee lähinnä olevansa Leonardo DiCaprio The Revenantissa.

AURINKOLASIT: RAY-BAN

TAKKI: NOOM

NEULE: RALPH LAUREN

KAULAKORU: BANANA REPUBLIC

FARKUT: GINA TRICOT

NILKKURIT: TIGER OF SWEDEN

LAUKKU: LV

LEMPPAREISTA

KARAOKEBIISI

Siis minähän en missään nimessä osaa laulaa (tähän löytyy tarvittaessa satoja todistajia), mutta tykkään kanssaihmisteni kiduttamisesta huolimatta käydä aina välillä laulamassa karaokea (alkoholilla on vaikutusta asiaan). Vakkaribiisini on jo vuosien ajan ollut Kaija Koon "Kylmä ilman sua" - se on vain ihan superihana kappale (huom: siis alkuperäisversiona)!

PIZZATÄYTTEET

Oli pizzeria sitten mikä tahansa, olen maailmankaikkeuden tylsin ihminen ja otan aina samat täytteet. Ei vain yksinkertaisesti ole (tupla)pepperonia, fetaa, jalapenoja sekä valkosipulia voittanutta!

TUOKSU

Tämä kuulostaa ehkä aavistuksen dorkalta, mutta voissa paistettu valkosipuli! Siitä tulee vain ihan järjettömän hyvä tuoksu ja saatan joskus paistaa sitä ihan muuten vain saadakseni kodin tuoksumaan hyvältä!

NÄYTTELIJÄ
Tähän on todella vaikea nimetä vain yhtä, mutta pidän kovasti Tom Hanksista, Meryl Streepistä sekä Reese Witherspoonista. Toki heidänkin elokuvistaan löytyy muutamia hieman "erikoisia" valintoja, mutta pääsääntöisesti olen tykännyt ainakin suurimmasta osasta. Lisäksi he vaikuttavat olevan tosi symppiksiä ja maanläheisiä noin niin kuin tosielämässäkin.
P.s. Haluan mainita tässä kohtaa myös Jennifer Lawrencen! En ole kylläkään tainnut tykätä yhdestäkään hänen elokuvastaan, mutta Jennifer vaikuttaa ihan mielettömältä tyypiltä kaikkine inhimillisine mokailuineen! (Hästäk: samaistun)

RENTOUTUMISTAPA

Ihan vain rehellisesti sohvalla möllöttäminen (sisältää myös Netflixin). Ja mitä rennommat ja löysemmät vaatteet, sen parempi!

BIISI

Tähänhän on oikeasti ihan mahdoton vastata, mutta Bon Jovin Livin' On A Prayer on kautta aikojen yksi ehdottomia suosikkejani! Se vain saa aina hyvälle tuulelle - ja laulamaan (paikasta riippumatta) ääneen.

RUOKA

Tämä on toinen aivan mahdoton, mutta vastaan pizza (Kotipizza tai Napoli), ne wingssit (Bierstube, SiipiWeikot tai Henry´s Pub), tacot/ tortillat, thaimaalaiset kanasuikaleet nuudelilla, avokadopasta sekä Mama Linnan makkarakastike.

KIRJA
Viime aikoina lukeminen on jäänyt valitettavan vähälle, mutta tykkään erityisesti lukea tositapahtumiin perustuvaa kirjallisuutta. Erityisesti Torey Haydenin kirjat ovat koukuttaneet todella pahasti, samoin myös Jean Sassonin saudiarabialaisesta prinsessasta kertova "Prinsessa"-trilogia.

JÄÄTELÖ
Siis ihan ehdottomasti Ainon lakujätski! En voi esimerkiksi sietää niitä paljon hypetettyjä Ben & Jerry´sin jäätelöitä, sillä ne ovat minun makuuni aivan liian ällömakeita. Toisaalta niissä on kyllä se hyvä puoli, että makeanhimo lähtee jo yhdellä teelusikallisella...

KUKKA
Olen ehkä siitä hieman erilainen, että tykkään kovasti juuri niistä ankeista alle viiden euron puskista, joita saa esimerkiksi Prisman kukkaosastolta. Eli siis suomeksi sanottuna ne taitavat olla jotain leikkokukkia(ko)..? Värillä on kuitenkin väliä ja se on oikeastaan poikkeuksetta valkoinen.

PARHAASTA MAKARONILAATIKOSTA

En ole ikinä ollut mikään makaronilaatikon ylin ystävä, sillä minusta se on vain jotenkin todella ankeaa. Poikaystäväni kuitenkin tykkää siitä kovasti ja pyytää minua aina silloin tällöin tekemään "sitä hyvää makaronilaatikkoa". Sitä perinteistä ohjettahan piti siis tuunata jonkin verran, että sain aikaiseksi makaronilaatikon josta myös itse pidän. Suomeksi sanottuna se siis tarkoittaa, että reseptiin piti saada huomattavasti enemmän lisää makua!

"Liiallisen" pastan tai makaronin käyttämisen sijasta tykkään myös, että ruoassa pitää olla enemmän lihaa. Niinpä siis yleensä tuplaankin lihan määrän jokaisessa löytämässäni ohjeessa, eikä makaronilaatikko ole poikkeus. Tästä reseptistä tulikin loppujen lopuksi aika miehekäs, sillä tuplapekoni ei varsinaisesti ainakaan kevennä tätä ruokaa... Mutta samapa tuo, sillä lopputulos on oikein hyvä - jopa tällaiselle makaronilaatikon "vihaajalle".

MAKARONILAATIKKO

5 dl täysjyvämakaroneja
700 g jauhelihaa
2 pkt pekonia
2 sipulia (tai yksi iso)
3 valkosipulinkynttä
6 dl kermaa (itse käytin 2.5 dl "makukermaa" ja loput tavallista ruokakermaa)
2 kananmunaa
(0.5 dl juustoraastetta - itse käytin kaapista löytynyttä parmesanraastetta)

Keitä makaronit ohjeen mukaisesti.
Paista jauheliha ja mausta oman makusi mukaan (mausteita saa olla todella reippaasti, sillä makaroni sekä kermaseos laimentavat makua huomattavasti).
Pilko pekoni saksilla ja paista se pannulla.
Pilko vielä sipulit ja kuullota niitä hetki paistinpannulla.
Voitele uunivuoka ja kaada kaikki ainekset astiaan. Sekoita hyvin ja maista onko tarpeeksi makua.
Vatkaa munat ja kerma kevysti sekaisin erillisessä kulhossa ja kaada muiden aineiden joukkoon.
Ripottele halutessasi pinnalle hieman juustoraastetta.
(Peitä makaronilaatikko kelmulla ja anna maustua jääkapissa yön yli.)
Paista laatikkoa 200 asteessa noin tunnin verran. Peitä pinta foliolla jos se meinaa ruskistua liikaa.

Itse teen makaronilaatikon aina valmiiksi jo edellisenä iltana, jolloin se saa maustua rauhassa yön yli. Olen itse asiassa huomannut sillä olevan melko isokin vaikutus ruoan makuun. Lisäksi seuraava päivä helpottuu huomattavasti kun päivän ruoka on vain uunia vaille valmis. Kuinka kätsyä!

P.S. Makaronilaatikko on ehkä vieläkin parempaa toisena syöntipäivänä, kun sen lämmittää paistinpannulla runsaassa voissa!

SYYSRETKESTÄ

Koska sunnuntaille ei ollut varattuna mitään sen kummempaa ohjelmaa, päätimme lähteä ystäväpariskuntamme kanssa laavuretkelle grillailemaan makkaraa. Mutta kuten edelliset retket ovat opettaneet, pelkkä makkara ei todellakaan riitä - etenkin kun sen valmistuksessa tuntuu välillä menevän ihan ikuisuus. Ennakoin siis nälkäkiukun ja valmistin koko porukalle hätäsämpylät, joilla nälkää sai hieman siirrettyä. Ja hyvä niin, sillä hiilloksen saaminen kesti tälläkin kertaa aivan järjettömän kauan (pirun kylmä ilma, kytevä nälkä sekä pissahätä saattoivat tosin hieman vaikuttaa aikakäsitykseeni). Sämpylät oli muuten ihanan helppo syödä suodatinpusseista, johon tajusin hetkellisessä älynväläyksessä pakata ne!

Pienin retkeläinen - jolle siis ei oltu varattu mukaan omaa hätäsämpylää - ei meinannut millään tyytyä kohtaloonsa, vaan hyökkäsi muiden eväiden kimppuun heti kun silmä vältti. Vaikka Juti olisi saanut kirmata metsässä vapaana, viihtyi se kuitenkin jostain kumman syystä hyvin lähellä puoliksi syötyä sämpylää sekä juuri avattua makkarapakettia... Varma keino estää (ahnetta) koiraa karkaamasta.

Siinä vaiheessa kun aloimme olla jo aivan totaalisen syväjäässä, saimme vihdoin makkarat paistoon. Myös Juti-parka tärisi kylmästä, joten se pääsi lämmittelemään iskän "kengurupussiin". Hypotermiasta huolimatta retki kuitenkin kannatti, sillä ehkä mikään ei voi voittaa nuotiolla paistettua makkaraa!

ACNESTA

Pidimme poikaystäväni kanssa tässä taannoin treffi-illan, jolloin myös Acnen superihana mohairneule pääsi ensimmäistä kertaa ulkoilemaan. Treffi-iltaan ei mielestäni sinänsä tarvitse kuulua mitään leffaa ja paria drinksua ihmeellisempää, mutta välillä on vain kiva vaihtaa verkkarit ja Kuomat johonkin astetta "hienostuneempaan"...

Minähän tunnetusti vihaan korkokenkiä, mutta aina silloin tällöin sitä vain pitää uhrata jalat isomman hyvän puolesta; siis tässä tapauksessa sen, että näyttäisi kivemmalta. Ja kun nyt päästiin korkokenkiin, niin haluaisin kovasti tietää missä ovat ne "oikeasti hyvät jalassa"-korkokengät, sillä alan pikku hiljaa epäillä sen olevan pelkkä urbaani legenda? Olen siis elämäni aikana kokeillut noin miljoonat korkkikset ja yhdetkään eivät ole olleet edes semisti hyvät jalassa. Olenkin siis jo aika lailla valmis lopettamaan etsinnät.

AURINKOLASIT: PRADA

NEULE: ACNE

FARKUT: GINA TRICOT

LAUKKU: LV

KENGÄT: VIA UNO

ELÄMÄNI AAKKOSISTA

A - Aamu-ärtyneisyys, joka kaikessa kauheudessaan onkin yksi ehdottomasti pahimpia puoliani.

B - Hiustenvärini on 98.5% elämästäni ollut blondi. Tietysti minun piti jossain teiniangsteissani myös kokeilla ihan tummaa tukkaa, mutta se sai minut lähinnä vain näyttämään saatananpalvojalta. Ei jatkoon.

C - Cleanin tuoksut ovat ainoita hajuvesiä, joita suostun käyttämään. Tämän hetken lempparina on ehdottomasti Skin!

D - Dekoraatio, tai no siis sisustaminen. Se on välillä todella rentouttavaa sekä inspiroivaa ja välillä taas todellinen pain in the ass. Nyt tällä hetkellä ehkä ennemminkin tuo jälkimmäinen, sillä pistin sisustuspuuskissani vierashuoneemme täysin uuteen uskoon. Tai no uuteen ja uuteen, sillä huoneen toinen puoli ammottaa edelleen tyhjyyttään minun hetkellisen "en vain yksinkertaisesti keksi mitä sinne laittaisi"-koomatilani vuoksi.

E - En kestä lainkaan epätietoisuutta, vaan haluan tietää kaiken nytjustheti!

F- Finnair oli yksi all time favourite-työpaikoistani.

G - Tämänhetkinen "iltasatu-Netflix-sarjani" Gossip Girl. Vaikka Serenalla onkin ihan mahtava tyyli, sarja ei kuitenkaan ole mielestäni niin koukuttava kuin toivoisin (etenkin kun googlasin loppuratkaisun jo heti ensimmäisen jakson jälkeen). Mutta menee se näin paremman puutteessa...

H- Ihana Helsinki! Muuttaisin vaikka heti huomenna takaisin kotikaupunkiini, mutta valitettavasti se ei juuri nyt vain ole mahdollista. Mutta ehkä sitten jonain päivänä...

I - Irtokarkit. Ja niitä kaikista parhaimpia saa tietysti Makuunista tai Filmtownista.

J- No tietysti Juti ja yksi toinenkin Jii. <3

K - Katukoirat; haluaisin vain adoptoida joka ikisen niistä! Täydellisessä maailmassa minulla olisi noin miljoona hehtaaria iso tila eläinsairaaloineen, johon kävisin hakemassa kaikki maapallon kodittomat hauvelit.

L - Tykkään kovasti leipomisesta. Ainoa ongelma tässä asiassa on vain se, etteivät minun hermoni kestä epäonnistumisia - ja niitähän riittää. Siksi leipominen on minulle siis hyvin kaukana rentouttavasta harrastuksesta.

M - Matkustelu. Niin usein ja niin pitkälle kuin vain mahdollista! Seuraava pienempi reissu on tiedossa noin kuukauden päästä ja pidemmälle olisi tarkoitus lähteä vielä loppuvuodesta. Can´t wait!

N - New York - maailman paras kaupunki! Siihen ei vain yksinkertaisesti voi kyllästyä, sillä sieltä löytyy kaikki ja vähän enemmänkin!

O - Outlander on tällä hetkellä yksi lempisarjoistani. Vaikken jostain syystä voi sietää brittienglantia, skottilainen "Braveheart"-aksentti uppoaa oikein hyvin!

P - En osaa sen kummemmin käyttää Pinterestiä, mutta haen sieltä säännöllisesti ideoita milloin mihinkin. Se on ihan loistava paikka etsiä esimerkiksi uusia ruokaideoita!

Q - Lash Queen - yksi maailman parhaimmista ripsiväreistä (ja alkaa ainakin melkein q:lla)!

R - Mikään ei voi olla ihanampaa kuin rapsuttelu ja silittely! Niin ja jalkahieronta!

S - No se Stockmann ja siihen samaan ryhmään kuuluva shoppailu! Kuulun valitettavasti juuri siihen ryhmään, joka on valmis käyttämään vaikka kaikki rahansa yhteen takkiin ja olemaan seuraavat puoli vuotta syömättä.

T - Todella tyhmät ideat! Valitettavasti "iän tuoma viisaus" ei ole tarttunut niihin, vaan tyhmiä ideoita pullahtelee edelleen ihan päivittäin. Näistä hyvänä esimerkkinä vaikkapa meksikolainen ilta, jonka pidimme kaksin poikaystäväni kanssa. Söimme siis sombrerot, ponchot ja tekoviikset (molemmilla) päällä tortilloita ja joimme Coronaa.

U - Urheilu. En vain tykkää. Tulee hiki, sattuu ja hengästyttää.

V - Kuiva valkoviini on ihan ehdoton suosikkijuomani! Tosin tähän voisi vastata myös valkosipuli, sillä lisään sitä suunnilleen ihan kaikkeen muuhun paitsi... hhmmm... tai no siis ihan kaikkeen.

W - Chicken wingssit!! Ja ei todellakaan ihan mitkä tahansa siivet, vaan joko Bierstuben (Kuopio), SiipiWeikkojen (Tampere) tai Henry´s Pubin (Helsinki) wingssit!

X - Olin teininä todellinen XL5-fani! (Tosin en siis kuitenkaan sellainen, joka olisi itkenyt hysteerisesti tai pyörtyillyt...)

Y - Todelliset ystävät - you know who you are. <3

Z - Zara - Stockmannin lisäksi pakollinen vierailukohde kaikilla Helsingin reissuilla.

Å - Tähän en yksinkertaisesti vain keksinyt mitään muuta kuin Åke Blomqvistin (joka ei kyllä liity minun elämääni millään lailla).

Ä - No maailman paras äiti, joka on kaiken huipuksi vielä valmis ottamaan Jutin viiden tähden täysihoitoon melkeinpä milloin vain!

Ö - Minä VIHAAN ötököitä! (Jutia ei lasketa tähän sarjaan.)

Mama Linna & Juti <3