SYYSRETKESTÄ

Koska sunnuntaille ei ollut varattuna mitään sen kummempaa ohjelmaa, päätimme lähteä ystäväpariskuntamme kanssa laavuretkelle grillailemaan makkaraa. Mutta kuten edelliset retket ovat opettaneet, pelkkä makkara ei todellakaan riitä - etenkin kun sen valmistuksessa tuntuu välillä menevän ihan ikuisuus. Ennakoin siis nälkäkiukun ja valmistin koko porukalle hätäsämpylät, joilla nälkää sai hieman siirrettyä. Ja hyvä niin, sillä hiilloksen saaminen kesti tälläkin kertaa aivan järjettömän kauan (pirun kylmä ilma, kytevä nälkä sekä pissahätä saattoivat tosin hieman vaikuttaa aikakäsitykseeni). Sämpylät oli muuten ihanan helppo syödä suodatinpusseista, johon tajusin hetkellisessä älynväläyksessä pakata ne!

Pienin retkeläinen - jolle siis ei oltu varattu mukaan omaa hätäsämpylää - ei meinannut millään tyytyä kohtaloonsa, vaan hyökkäsi muiden eväiden kimppuun heti kun silmä vältti. Vaikka Juti olisi saanut kirmata metsässä vapaana, viihtyi se kuitenkin jostain kumman syystä hyvin lähellä puoliksi syötyä sämpylää sekä juuri avattua makkarapakettia... Varma keino estää (ahnetta) koiraa karkaamasta.

Siinä vaiheessa kun aloimme olla jo aivan totaalisen syväjäässä, saimme vihdoin makkarat paistoon. Myös Juti-parka tärisi kylmästä, joten se pääsi lämmittelemään iskän "kengurupussiin". Hypotermiasta huolimatta retki kuitenkin kannatti, sillä ehkä mikään ei voi voittaa nuotiolla paistettua makkaraa!