torstai 22. joulukuuta 2016

WELLINGTONISTA

Spring Creekistä ja viinialueilta matkamme jatkui kohti Wellingtonia.  Olimme varanneet saarelta toiselle vievän autolautan jo hyvissä ajoin Suomesta, sillä liput menevät kuin kuumille kiville. Lauttamatka kesti reilut kolme tuntia ja ajan sai vietettyä muun muassa blogia päivittäen (ilmainen netti) tai katsellen leffaa elokuvahuoneessa.

Wellington olikin tähän mennessä ainoa "isompi" kaupunki, josta löytyi paljon ihmisiä, ruuhkaisia katuja sekä korkeita taloja. Menimme heti ensimmäiseksi käymään paikassa nimeltään Weta Cave. Siellä on pienen pieni museo, josta löytyy Lord of the Ringistä sekä muista tutuista elokuvista tuttuja esineitä; muun muassa Bilbon jalat sekä Sauronin kypärä. Kyseisen elokuvan maskit, rekvisiitat, lavasteet sekä digitaaliset erikoistehosteet olivat siis kaikki lähtöisin tästä kyseisestä työpajasta/museosta. Sisäänpääsy Wetaan oli ilmainen ja siihen kuului myös 25 minuutin videoesitys.




Rakennuksen yhteydessä sijaitsevasta myymälästä sai lisäksi ostaa niin paljon LOTR-krääsää, kuin vain matkalaukkuun mahtuu! Myytävänä oli muun muassa aidon kokoinen Klonkku, haltijakorvia sekä Arwenin kuolemattomuuskaulakoru.

Vaikken todellakaan ole mikään LOTR:n hc-fani, oli aika mielenkiintoista kuulla, että esimerkiksi kyseisen elokuvatrilogian maskeja sun muita tehtiin yhteensä seitsemän ja puolen vuoden ajan! Koska Wetassa esitetty videopätkä oli siis aika kattava, emme enää ottaneet maksullista kierrosta työpajoille, sillä siellä ei olisi edes saanut valokuvata.

Wetan jälkeen menimme rantaan lounaalle. Siellä olikin kivoja ravintoloita, joissa istuskella ja fiilistellä kuumaa auringonpaistetta sekä jääkylmää omppusiideriä. Tankkaamisen jälkeen oli taas energiaa jatkaa matkaa. Suuntasimme siis Cuba Streetille, joka oli kuulemamme mukaan yksi Wellingtonin kivoimmista kaduista. Ja olihan se söpö! Sieltä löytyi muun muassa lukuisia kahviloita, putiikkeja sekä vintage-liikkeitä.






Pyörittyämme aikamme Cuballa sekä muualla kaupungilla, oli jälleen aika suunnata leirintäalueelle yöksi. Käynti Wellingtonissa oli siis aika pintaraapaisu, mutta aikataulun ollessa melko tiukka se riitti meille ihan hyvin.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti