sunnuntai 31. joulukuuta 2017

VIIKON PROS & CONS

+ Ostimme vihdoinkin alennusmyynneistä mehulingon ja se on paljastunut aivan huipuksi! Olemme tehneet nyt joka ilta ihania terveysmehuja, joihin on tungettu kaikki mahdollinen selleristä inkivääriin. Vaikka koneen puhdistaminen onkin vähän pain in the ass, oli se ehdottomasti hankkimisen arvoinen!

+ Flunssani on näköjään tullut jäädäkseen ja se ei missään tapauksessa saa plussaa. Positiivinen asia on kuitenkin se, miten paljon saa aikaiseksi makoillessaan sängyssä! Olenkin siis muun muassa ehtinyt suunnitella tulevaa lomamatkaamme ja nyt kohde - tai oikeastaan kohteet - alkavat vihdoin olla selvillä! Tästä lisää hiukan myöhemmin...


+ Olen vihdoinkin oppinut käyttämään uusia silmälasejani (jotka ovat muuten vilahtaneet pariin otteeseen Instastoreissani) ja tykkään niistä todella paljon! Kaiken huipuksi lasit eivät tuo pelkästään vain parempaa näkökykyä, vaan myös kivempaa ulkonäköä! Lasit päässä tarvitsee siis huomattavasti vähemmän meikkiä ja silti näyttää koko ajan jotenkin mukavan skarpilta.

+ Vaikken hirveästi katsokaan televisiota, Remppa vai muutto on ehdottomasti uusi lempiohjelmani! Sen lisäksi, että sarjasta saa hyviä vinkkejä tulevaan kotiimme, ohjelman naisjuontajalla on ihan mieletön tyyli!


 - Uudenvuoden aatto on koirille todella inhottavaa aikaa ilotulitusten paukkeen vuoksi. Toivonkin kovasti, että kaikki noudattaisivat niiden käyttöaikaa koskevia rajoituksia ja ampuisivat raketteja ainoastaan uudenvuodenyönä kello 18-02.

IHANAA JA RAUHALLISTA UUTTA VUOTTA TEILLE KAIKILLE!

perjantai 29. joulukuuta 2017

IHANASTA JOULULAHJASTA

Me vietimme tosiaan tänä vuonna jouluaattoa jo ennen sitä virallista päivää ja siihen kuului toki myös lahjojen avaaminen. Olemme yhdessä päättäneet pitää kohtuuden mitä paketteihin tulee ja määrän suhteen se onnistuikin erittäin hyvin; ostimmehan toisillemme ainoastaan yhdet lahjat. Ja koska meillä ei tänä vuonna mennyt rahaa muihin jouluvalmisteluihin, päätimme hiukan panostaa noihin ainoisiin paketteihin.


Piipahtaessamme joulukuussa New Yorkissa, mieheni kuitenkin yllätti tämän rättiväsyneen lentoemännän aivan totaalisesti johdattamalla meidät jouluostoksille Chanelille! Olen jo pidemmän aikaa huokaillut heidän korttikotelonsa perään ja nyt sain käydä valitsemassa sieltä mieleiseni. Vaikka lahja siis olikin tiedossa jo ennen joulua, ei se olisi mitenkään voinut olla ihanampi yllätys!


keskiviikko 27. joulukuuta 2017

JOULUSTA BANGKOKISSA

Vietin siis tänä vuonna koko joulun Bangkokissa työmatkan merkeissä. Kaikeksi harmiksi minulla alkoi nousta kuume jo menolennolla, joten vietinkin suurimman osan tuosta kolmesta päivästä pelkästään sängyn pohjalla - luojan kiitos huonepalvelu sekä Netflix on keksitty! Niin ja pimennysverhot! Kunnon thairuokaövereiden jälkeen sainkin nukuttua huikeat 12 tuntia putkeen, mikä oli jo melkoinen saavutus.



Jottei reissu olisi mennyt liian ankeaksi, päätin kuitenkin raahautua vaikka viimeisillä voimillani jouluaaton yhteiselle jouluaterialle. Ja hyvä että raahauduin, sillä muuten seinät olisivat kyllä alkaneet jo kaatua päälle. Ennen illallista kävimme vielä pikaisilla drinksuilla Sirocco Sky Bar´ssa, joka on tuttu muun muassa Hangover 2- elokuvasta. Vaikka paikka oli minulle jo entuudestaan tuttu, näkymät olivat yhä edelleen aivan mielettömät!






Päätin vielä seuraavanakin päivänä hiukan ryhdistäytyä ja käydä lähiravintolassa lounaalla. Sillä samalla reissulla oli pakko päästä myös jalkahierontaan, sillä Thaimaassa ei yksinkertaisesti vain voi vierailla käymättä ainakin kerran hierottavana. Flunssan takia en uskaltanut mennä kokovartalohierontaan, mutta jo pelkkä jalkahierontakin tuntui aivan taivaalliselta.

Loppupeleissä reissun suurin ongelma ei kuitenkaan ollut flunssani, vaan ne katukoirat. Vaikka matkustaminen on aina ollut siisteintä sekä opettavaisinta mitä tiedän, en yksinkertaisesti kestä katsoa kadulla elävien koirien huonoja oloja sekä nälkää. Se vain särkee minun sydämeni - joka ikinen kerta. Vaikkei siitä varmaan ihan hirveästi olekaan apua, minulla on jo vuosia ollut tapana ostaa käsilaukkuuni koiranruokaa sekä herkkuja, joita annan kaikille kohtaamilleni katukoirille. Ja vaikka poikaystäväni aina välillä huokaileekin tälle "pakkomielteelleni", toivon koko sydämestäni, että joku muukin tekee samaa.





sunnuntai 24. joulukuuta 2017

VIIKON PROS & CONS

+ Tämän viikon isoimman plussan saa joulu. Vaikka se ei enää ehkä olekaan yhtä jännittävää aikaa kuin lapsena, niin jotain maagista siinä vain on yhä edelleen. Aatto menee tänä vuonna tosiaan Bangkokissa, mutta onneksi olen päässyt fiilistelemään joulua jo pitkin kuukautta.

+ Helsinki on joulun alla ehdottomasti parhaimmillaan! Lumi olisi tietysti vielä plussaa, mutta kaikkea ei voi saada.

+ Taloprojekti etenee mukavaa vauhtia ja nyt alan jo pikkuhiljaa päästä siihen fiilikseen, että muutaman kuukauden päästä meillä on vihdoinkin oma, ihana koti!




- Meillä oltiin tänä vuonna "jouluaattoa" juuri ennen minun Bangkokin matkaani ja vedin sen päiväiset kinkkuöverit, etteivät minun biksuni enää mahdu kiinni. Oh well, täytyy varmaan hommata aleista kokoa isommat.

- Flunssani teki TAAS comebackin. Tämä alkaa jo olla ihan järjetöntä, joten kaikki flunssantappovinkit ovat nyt erittäin tervetulleita!




IHANAA SEKÄ RAUHALLISTA JOULUA TEILLE KAIKILLE! <3

perjantai 22. joulukuuta 2017

TALVISESTA KUOPIOSTA

Kävimme viime sunnuntaina koko perheen kesken pienellä kävelylenkillä Puijolla ja sää oli ihan mitä mahtavin! Kuopion hyvä puoli onkin juuri se, että siellä on melko todennäköisesti aina valkea joulu. Vaikka lumesta voidaan olla montaa eri mieltä, niin minusta se ehdottomasti kuuluu joulukuuhun! Lumessa on vain jotakin maagista ja se tuo ihanaa tunnelmaa joulunodotukseen. Olen kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että heti joulun jälkeen voisikin sitten tulla kevät. (Tosin tähän saattaa myös vaikuttaa se, etten ole millään tasolla talviurheiluihminen - saati sitten edes mikään ulkoilija.)




Jutista on kuitenkin viime aikoina kuoritutunut todellinen "talvi-ihminen" ja se suorastaan rakastaa juoksennella hangessa! Jutsku ei siis ole ikinä aiemmin ollut mikään erityisen innokas ulkoilija, mutta nyt sitä ei meinaa saada millään takaisin sisälle. Se rakastaa ihan erityisesti meidän viikonloppuisia Puijo-lenkkejämme, sillä metsässä on luonnollisesti kivempi juoksennella kuin kaupunkialueella.





keskiviikko 20. joulukuuta 2017

WULONG KARSTISTA

Chongqingin toisena päivänä päätimme vuokrata parin kollegan kanssa auton kuljettajineen ja mennä käymään Wulong Karstin geologisessa puistossa. Paikallisten suhteellisen ronskista ajotyylistä johtuen kannattaa muuten ihan erikseen pyytää auto, jossa on turvavyöt. Kiinassa tämä ei siis todellakaan ole itsestäänselvyys.

Matka yhteen suuntaan kesti reilut parisen tuntia, joten reissu vaati hieman istumalihaksia. Tosin puutuneet takapuolet palautuivat hyvin nopeasti päästyämme perille, sillä puistoissa kertyi kävelyä yhteensä noin kahdeksan kilometrin verran. Retkelle kannattaakin siis ehdottomasti varata hyvät kengät (sekä eväitä)! Maisemat olivat kuitenkin sen verran huikeita, ettei tuo muutama kilometri tuntunut aikaeropöhnästä huolimatta juuri missään.

Puistossa on mahdollisuus vuokrata itselleen kantaja.





Puisto on ollut myös kuvauspaikkana Transformers 4:lle.
Tämän puiston jälkeen kuljettajamme vei meidät katsomaan vielä muutaman kilometrin päässä sijaitsevaa  Longshuixia Gap'ia. Paikkaan pääsemiseksi piti kävellä vuorenrinteellä sijaitsevia kapeita portaita pitkin, joten tämä nähtävyys ei todellakaan sovi korkeanpaikankammoisille. Lisäjännitystä toi vielä sateen jälkeinen liukkaus, joka meinasi kaataa meidät moneen otteeseen. Tästäkin huolimatta paikka oli ehdottomasti kokemisen arvoinen, sillä näkymät olivat suorastaan satumaisen kauniita! Menkää siis ihmeessä käymään, jos satutte joskus olemaan lähistöllä!







tiistai 19. joulukuuta 2017

CHONGQINGISTÄ

Minulla oli viime viikolla parin päivän työmatka teollisuuskaupunkina tunnettuun Chongqingiin. Vaikkei Kiina tosiaan olekaan mikään lempikohteeni, "Chonkkari" yllätti minut todella positiivisesti. Kaupungin keskusta oli hyvin moderni sekä siisti ja tekemistä olisi riittänyt vaikka kuinka moneksi päiväksi. Ja eihän se tarkemmin ajateltuna ole ihmekään, sillä Tiibetin ylängön laidalla sijaitseva Chonkkari on yksi Kiinan suurimmista kaupungeista.

Ensimmäisenä päivänä otimme parin kollegani kanssa taksin ja suuntasimme yhdessä tutustumaan Chonkkarin vanhaankaupunkiin. Vaikkei taksilla ajeleminen olekaan ehkä se kaikista nopein tapa liikkua (koska ruuhkat), oli se ehdottomasti paras vaihtoehto yölennosta väsyneille jaloillemme. Eikä taksin hintakaan onneksi huimannut päätä, sillä reilun puolen tunnin matka kustansi ainoastaan noin viitisen euroa.






Perille päästyämme oli hauska huomata, että olimme tasan ainoat länsimaiset turistit koko vanhassakaupungissa. Vaaleutemme herättikin jonkin verran huomiota ja meistä napsittiin ahkerasti valokuvia. Eräs noin 8-vuotias pikkupoika rohkeni kanssani jopa juttusille ja tiedusteli hyvällä englannilla nimeäni. Hän taisikin olla suunnilleen ainoa ihminen koko kaupungissa, joka osasi edes siinä määrin englantia (jos ei hotellin henkilökuntaa lasketa mukaan). Muutoin Chonkkarissa piti pärjätä ihan vain elekielen sekä pantomiimin avulla. Se johtikin monta kertaa melko koomisiin tilanteisiin - kuvitelkaa esimerkiksi miten meidän täytyi tiedustella lähintä vessaa elekielellä...

Palattuamme vanhastakaupungista pyörimme vielä jonkun aikaa keskustan kävelykadulla. Chonkkarissa paljastuikin olevan melkoisen hyvät ostosmahdollisuudet, sillä kauppoja löytyi ihan laidasta laitaan! Syömisen suhteen minulla tosin oli taas suuria hankaluuksia... Yksi isoimmista ongelmistani Kiinaa kohtaan on edelleen se pienoinen asennevamma mitä ruokaan tulee - niinpä söinkin molempina päivinä paikallisessa Pizza Hutissa. Enhän minä tietenkään voi olla varma senkään annoksen tarkemmasta sisällöstä, mutta haluan vahvasti pitäytyä siinä uskossa, ettei ketjuravintoloissa tarjoilla koiraa.