tiistai 30. toukokuuta 2017

SUDIO SWEDENIN KUULOKKEISTA

Olen ehkä siitä hiukan erikoinen, etten ikinä kuuntele musiikkia kuulokkeilla. Siis ikinä. Olen ilmeisesti sen verran utelias luonne, että kuuntelen esimerkiksi julkisissa kulkuvälineissä paljon mielummin mistä vieressäni istuvat ihmiset juttelevat. Tajusinkin siis juuri muutama päivä sitten, etten omista ollenkaan kuulokkeita. Mutta se mihin tarkoitukseen minä todella niitä tarvitsin, liittyy Netflixiin. Joudun nykyään viettämään paljon aikaa kaukojunissa sekä lentokentillä, enkä yksinkertaisesti vain keksi parempaa tapaa kuluttaa aikaa, kuin hyvät sarjat. Sudio Swedenin yhteydenotto ei siis olisikaan voinut tulla yhtään parempaan aikaan, sillä olin juuri edellisenä päivänä valitellut poikaystävälleni kuulokkeiden puutteesta. Sain Sudiolta testattavakseni langattomat Regent White -kuulokkeet, jotka ovat jo parin kerran käytön jälkeen vakuuttaneet uuden käyttäjänsä ihan totaalisesti. Ja mikä parasta, valkoiset kuulokkeet ovat vielä todella kauniitkin!


Vaikka olenkin näissä bloggaushommissa vielä tällainen "aloittelija", olen kuitenkin hyvin tarkka millaisiin yhteistyöprokkiksiin lähden mukaan. Olen jo kieltäytynyt monesta tarjouksesta, sillä ne eivät vain ole tuntuneet "omilta". Jonkun mielestä se on varmasti todella tyhmä veto, mutta haluan tietoisesti pitää hyvin tiukan linjan tuotteista, joita suosittelen lukijoilleni. Samaa toivon tietysti myös itsekin mitä seuraamiini blogeihin tulee. Sudion kuulokkeet olivat meidän taloudessamme kuitenkin niin iso menestys, että poikaystäväni lähtiessä eilen työmatkalle, olivat myös kuulokkeet jotenkin mystisesti kadonneet juuri samana aamuna. Eli perheriitoja välttääksemme meidän on varmaan pakko tilata vielä toiset.

Sudio Sweden haluaa myös muistaa teitä lukijoita ja tarjota teille -15% alennuskoodin. Koodi linnalaura15 oikeuttaa siis alennukseen kaikista Sudion tuotteista heidän omalla nettisivullaan ja toimii ihan maailmanlaajuisesti. (Suositus kaikille pariskunnille: tilatkaa molemmille omat!)






Postaus tehty yhteistyössä Sudio Swedenin kanssa.

sunnuntai 28. toukokuuta 2017

SUSHIÖVEREISTÄ

Luojalle kiitos lentoemäntäkoulutukseni ei kestänyt kuutta viikkoa pidempään, sillä söin kurssin aikana niin järjettömän määrän shaibaa, että on suoranainen ihme että mahdun vielä virkapukuuni (joka siis käytiin sovittamassa jo ennen koulutuksen alkua). Vaikken ikinä ole ollut mikään terveysintoilija, nyt kroppa tuntuu kuitenkin olevan niin tukossa, että se oikein huutaa sisäänsä jotakin terveellisempää! Liekö se siis syynä, että olen jo useamman päivän himoinnut pelkkää sushia. (Mutta en siis tietenkään sitä raakaa kalaa, vaan nimenomaan sushia grillatulla lohella.) Yritin vielä tällä kertaa ostaa uramakeja niin ison kasan, että se tyrehdyttäisi sushihimoni vähäksi aikaa (tätä samaa olen testannut monesti myös irtokarkkien kanssa). Mutta ei se vain hitto toimi. Pienen ähkyn sekä hentoisen närästyksen jälkeen olisin siis jälleen ollut valmis mättämään vielä lisää.


Nyt kurssin päätyttyä olen saanut lukea myös hiukan jotain muutakin kuin pelkkiä Finnairin manuaaleja, joten nyt on taas aika siirtää katse tulevaan kotiimme. Isommat kuviot ovatkin siis jo selvillä, mutta nyt on aika ruveta suunnittelemaan niitä tarkempia yksityiskohtia. Niinpä siis inspiraatiokuvien metsästystä ihanasta Glorian koti-lehdestä!



perjantai 26. toukokuuta 2017

VALMISTUJAISISTA

Tätä päivää on odotettu! Uskomattoman rankat kuusi viikkoa ovat viimeinkin takanapäin ja nyt on vihdoinkin aika keskittyä tähän uuteen säännöllisen epäsäännölliseen matkalaukkuelämään. Vaikka tuleva kesä siis meneekin melko pitkälti vain töissä, ei se oikeastaan edes haittaa. Työhön kuuluvat "minilomat" tuovat kuitenkin niin paljon ihanaa vaihtelua arkeen, ettei silloin edes tajua olevansa töissä. Ja ehkä sinne työlentojen väliin mahtuu myös pari pitkää viikonloppua jossakin ihanan aurinkoisessa Euroopan kohteessa... Aika näyttää.





Minun ensimmäinen lentoni tulee suuntautumaan ihanaan Japaniin, joten en olisi edes voinut toivoa mieluisampaa alkua tälle "uudelle uralleni"! Jo pidempään blogiani lukeneet varmasti muistavatkin, että Japani on yksi ihan ehdottomista suosikkimaistani! Odotankin siis jo innolla sushiövereitä sekä aikaeropöhnäistä sekoamista sadan jenin kaupassa...


Kuva: Päivi Aurekoski

tiistai 23. toukokuuta 2017

KESÄISESTÄ HELSINGISTÄ

Kesä ja Helsinki; parempaa yhdistelmää ei ehkä vain ole olemassa! Tosin tuo kombinaatio olisi ollut vieläkin parempi, jos olisin tajunnut ottaa Kuopiosta mukaan joitain muitakin vaatteita kuin pelkkiä villapaitoja... Oh well.

Näin kesän kynnyksellä sitä alkaa aina väkisinkin miettiä mitä kaikkea kivaa Helsingissä on pakko tehdä kesäkuukausien aikana. Tähän listaan kuuluu muun muassa piknik Suomenlinnassa, Hietalahden kirppari (sekä Roslundin hampurilaiset), Lintsin vohvelit ja Hernesaaren terassilla paistattelu. Niin ja tietysti pizza Liuskaluodon Skifferissä sekä noin miljoona Helsingin Jäätelötehtaan vanhanajan jäätelöpuikkoa!



Koska siis ihana kesäilta, päätimme lähteä Jutin kanssa iltakävelylle ihan Helsingin keskustaan. Juti sai haistella raikasta meri-ilmaa sekä ihmetellä satamaan lipuvia laivoja, ja me nyt fiilistellä ihan muuten vain. Tosin kesä tuo meidän perheellemme aina mukanaan myös omat haasteensa, sillä Juti pelkää edelleen aivan hysteerisesti kärpäsiä. Ja kyllä, luit oikein. Jos meidän kotonamme siis surisee yksikin kärpänen, juoksee Juti häntä koipien välissä vaatehuoneen perimmäiseen nurkkaan piiloon. Ja sitähän ei saa mitenkään ulos sieltä ennen kuin kyseinen pörriäinen on listitty - ja esitelty luonnollisesti vielä raato todistusaineistona. Että sellainen vahtikoira.





lauantai 20. toukokuuta 2017

LÖYLYSTÄ

Helsingissä oli viime viikonloppuna(kin) niin mielettömät ilmat, että pääsimme vihdoinkin testaamaan Löylyn terassin! Paikka oli odotetusti lähes täysi ja ymmärrän kyllä syyn. Merelle oli ihanan rauhoittava tuijotella, eikä terassille - uskomatonta kyllä - edes tuullut laisinkaan!



Ainoa miinus tulee Löylyn ruokapuolesta ja se onkin sitten melkoisen suuri sellainen. Hampurilainen oli meille molemmille todella iso pettymys, sillä sämpylä oli kuiva ja koko burgeri noin kokonaisuudessaankin todella mauton. Eli Löylyssä kannattaa ilmeisesti keskittyä vain juomiseen...



keskiviikko 17. toukokuuta 2017

FINNAIRIN LENTOEMÄNTÄKURSSISTA

Kuusi viikkoa kestänyt lentoemäntäkurssini alkaa viimeinkin vedellä viimeisiään. Vaikka ulkopuolisen korviin tuo aika saattaa kuulostaa suhteellisen lyhyeltä, on meihin sen aikana tungettu niin järkyttävä määrä tietoa, että aivojemme kapasiteetti on ylitetty jo aikapäiviä sitten. Meidän kurssimme kouluttajat ansaitsevatkin todella ison suikannoston, sillä kahdenkymmenenneljän erittäin hitaalla käyvän oppilaan kouluttaminen on varmasti vaatinut extreme-tason kärsivällisyyttä sekä kilometrikaupalla rautalankaa!


Monelle saattaisikin tulla yllätyksenä miten paljon opiskelua kurssi vaatii. Sosiaaliselle elämälle on siis saanut heittää suosiolla hyvästit, sillä viime viikkoina vapaa-aikani on koostunut lähinnä vain pänttäämisestä. Turva-asioiden tunteminen "noin suunnilleen" ei siis todellakaan riitä, vaan ne on osattava ulkoa - muuten taivaalle ei ole mitään asiaa. Monet asiakkaat olettavat matkustamohenkilökunnan olevan koneessa ainoastaan tarjoilemassa, mutta todellisuus on kuitenkin kaikkea muuta. Vaikka asiakkaiden viihtyvyys lennolla on myös äärimmäisen tärkeä asia, me olemme koneessa ensisijaisesti vastaamassa matkustajien turvallisuudesta. Koulutus käsittää siis myös erilaisia pelastautumisharjoituksia, jotka suoritetaan sekä vedessä että metsässä. Mahdollisen lento-onnettomuuden sattuessa osaamme siis muun muassa pitää ihmiset mahdollisimman lämpiminä kylmässä vedessä tai rakentaa pöpelikköiselle turmapaikalle tilapäisiä suojapaikkoja sekä merkinantoasemia.

Lentoemäntä- sekä stuerttikokelaat koulutetaan myös hoitamaan erilaisia sairaskohtauksia sekä sammuttamaan tulipaloja. Lennoilla voi tunnestusti tapahtua lähes mitä tahansa, joten meidän pitää osata reagoida nopeasti tilanteeseen kuin tilanteeseen. Voimme siis joutua työpäivämme aikana vaikka toimimaan kätilöinä tai rauhoittelemaan aggressiivisesti käyttäytyvää matkustajaa (onneksi näitä sattuu kuitenkin suhteellisen harvoin).




Kun kokeet sekä lukuisat harjoitukset oli saatu suoritettua hyväksytysti, oli vuorossa harjoituslennot. Ja en oikein osaa edes pukea sanoiksi miten huippufiilis oli päästä muutaman vuoden tauon jälkeen takaisin Finnairin siiville! Lentäminen ei siis todellakaan ole vain pelkkä työ, vaan ennemminkin elämäntapa. Täytyykin varmaan olla jossain määrin sekaisin päästään, että pystyy työskentelemään noin vaativissa olosuhteissa väsymyksestä sekä aikaerokoomasta huolimatta - ja kaiken lisäksi vielä tykkäämään siitä mitä tekee!




Jos siis työpaikka taivaalla kiinnostaa, rekrytoi Finnair juuri parasta aikaa lisää matkustamohenkilökuntaa! Vaikka työ kieltämättä onkin välillä melko haastavaa, auttavat maailman parhaimmat kollegat jaksamaan ne kaikista pisimmätkin työpäivät. Tervetuloa joukkoon!


maanantai 15. toukokuuta 2017

ÄITIENPÄIVÄSTÄ (JA GRANOLATORTUISTA)

Ihanan aurinkoinen äitienpäivä alkoi tietysti brunssilla sekä Mimosalla. Mama Linna sai nukkua pitkään sillä aikaa kun me muut hääräsimme keittiössä. Tosin Jutin "häärääminen" oli lähinnä vain kerjäämistä, mutta sallittakoon se nyt tällä kertaa... Meidän pitäisi kyllä ihan ehdottomasti järjestää useamminkin brunsseja, sillä se on ylivoimaisesti kivoin tapa aloittaa päivä! Liekö sitten Mimosalla ollut jotain osuutta asiaan, mutta kuitenkin.

Halusin myös testata brunssille syötävän suloisia granolatorttuja. En oikein löytänyt netistä mieluisaa ohjetta, joten yhdistelin lopulta monta eri reseptiä. Niiden valmistus oli kuitenkin todella helppoa ja nopeaa, joten nämä "leivonnaiset" pääsevät ehdottomasti mukaan myös niille tuleville brunsseille!




GRANOLATORTUT
(4 kpl)

noin 1.5 dl granolaa
1 rkl kookosöljyä (sulatettuna)

TÄYTE

haluamaasi jogurttia/ turkkilaista jogurttia hunajalla maustettuna 
tuoreita marjoja

Sulata kookosöljy varovasti mikrossa ja kaada se granolan joukkoon. Sekoita hyvin ja kaada seos paperiseen muffinssivuokaan. Paista 180c asteessa noin 8 minuuttia ja anna jäähtyä. 
Irrota vuoka varovasti sekä täytä jähmettynyt torttu jogurtilla sekä tuoreilla marjoilla. Tarjoile heti.






perjantai 12. toukokuuta 2017

STUDIO HELSINGISTÄ

Olen käynyt samassa kampaamossa jo lähes viidentoista vuoden ajan. Minun vaihdellut asuinpaikkanikaan ei ole muuttanut sitä faktaa, vaan olen monesti raahautunut Kuopiosta Helsinkiin vain ja ainoastaan kampaamokäynnille Studio Helsinkiin. Olen teinivuosien varrella kokeillut lähes kaikki hiustyylit lyhyestä tukasta tummanruskean kautta punaiseen. Luojalle kiitos kokeiluvaiheet ovat nyt ohitse ja olen jo useamman vuoden pysynyt tyytyväisesti blondina. Omat hiukseni ovat siis perinteisesti maantienharmaat, joten värjäys on minun tapauksessani enemmänkin pakollista.

Hiusvärin lisäksi en enää pystyisi elämään ilman hiustenpidennyksiä. Nekin minulla on ollut jo vuodesta... apua, en edes muista! Itse olen käyttänyt ainoastaan ompelupidennyksiä, sillä korviini on aikoinaan kantautunut muutama kauhutarina sineteistä sekä teipeistä. Mutta jos joku siellä unelmoi hiustenpidennyksistä, suosittelen erittäin lämpimästi ihanaa Viivi Kylämää. Sen lisäksi, että hän on ehkä kaupungin nopein ompelija, Viivi tekee ne myös todella järkevään hintaan. Hän haluaakin tarjota blogini lukijoille pidennyksien ompelun hintaan 25€/ rivi (itselläni on kaksi riviä) sekä pidennyksien yhteydessä tehtävän värjäyksen hintaan 60€. Myös pelkän värjäyksen saa tarjoushintaan 80€.  Ne itse hiuspidennykset voi siis ostaa omatoimisesti jo etukäteen tai sitten Viivi auttaa mielellään niiden hankinnassa. Muista kuitenkin aikaa varatessasi pyytää aika juuri Viiville ja mainita tarjoushinnan saamiseksi myös minun nimeni!




Tälle kampaamokäynnille pääsi mukaan myös Juti ja se nauttikin täysin siemauksin kanssa-asiakkaiden (onkohan se edes sana) huomiosta sekä rapsutuksista!

tiistai 9. toukokuuta 2017

VIIKONLOPUN AAMUPALASTA

En ole laisinkaan aamuihminen, joten minulla on aina myös suuria vaikeuksia syödä heti herättyäni. Tai no sana "heti" käsittää oikeastaan myös ne heräämisen jälkeiset kaksi tuntia... Viikonloppuisin aamupalaan tekee kuitenkin mieli panostaa ihan eri lailla. Tässä tapauksessa kyse ei kyllä ollut mistään ihan järjettömästä panostuksesta, mutta kyllä kivannäköinen leipä menee huomattavasti helpommin alas kuin sellainen ankeahko (joita syödään sitten ne kaikki muut päivät viikossa).

Itselleni en kyllä ikinä jaksa tehdä mitään spessumpaa, mutta poikaystävä on välillä kiva yllättää jollain vähän erikoisemmalla aamupalalla. Tai no ainakin silloin, jos sattuu olemaan sellainen "hyvä vaimo"-päivä (joita on kyllä viime aikoina ollut melko vähän, koska kiire sekä fatigue). Onneksi lentoemäntä-koulutus alkaa jo olla loppusuoralla ja sitten helpottaa...




sunnuntai 7. toukokuuta 2017

TAKUUVARMASTA RIIDANAIHEESTA

Tiedättekö mitä minä inhoan ihan yli kaiken? No asukuvien ottamista. Sen lisäksi, että se tuntuu yhä edelleen maailman dorkimmalta hommalta, se on se yksi takuuvarma asia, josta saamme poikaystäväni kanssa aikaiseksi maailman suurimman riidan. Meidän parisuhteemme hyvinvoinnin ylläpitäminen on siis suurin syy siihen, miksi tässä blogissa näkyy niin harvoin kuvia päivän asuista.

Koska olen kuitenkin ihan totaalisen rakastunut tuohon haalean vaaleanpunaiseen Acnen neuleeseen, päätin laittaa parisuhteeni koetukselle ja pakottaa poikaystäväni ottamaan muutaman ootd- kuvan. Minulle on muuten jäänyt teinivuosilta jokin käsittämätön sääntö, ettei samaa paitaa saa käyttää kahtena päivänä peräkkäin. Tämän neuleen kohdalla olen kuitenkin tehnyt toistuvasti poikkeuksen, sillä se on vain niin superpehmeä päällä, etten enää edes haluaisi käyttää mitään muita paitoja!




Tarkkasilmäisimmät saattavat bongata kuvista myös kihlasormuksen. Kyseessä ei kuitenkaan ole vielä THE sormus, vaan eräs lainassa oleva perhekalleus. Minun tuleva sormukseni on siis vielä teetettävänä, mutta sen pitäisi löytää kotiin ihan tässä lähiaikoina!


AURINKOLASIT: PRADA
TAKKI: LILLY
NEULE: ACNE 
HOUSUT: GINA TRICOT
LAUKKU: MULBERRY
KENGÄT: DIN SKO

torstai 4. toukokuuta 2017

VUOSIPÄIVÄN AAMIAISESTA

Meillä oli poikaystäväni kanssa vappuna vuosipäivä, joten halusin yllättää hänet jollakin astetta kivemmalla aamiaisella. Koverrettuun ananakseen tehty turkkilainen jogurtti-chiansiemen-hunaja-mikälie sopi tähän tarkoitukseen erinomaisesti ja oli myös ihan järjettömän hyvää!

Liuotin siis edellisenä iltana kaksi ruokalusikallista chian siemeniä noin 20 ruokalusikalliseen vettä ja annoin siementen turvota kannellisessa lasikipossa yön yli. Aamulla sekoitin "siemenhyytelön" turkkilaiseen jogurttiin ja maustoin seoksen hunajalla. Kun siihen päälle vielä lisäsi tuoretta ananasta, pensasmustikoita sekä jotain kaapista löytyneitä siemeniä, oli vuosipäivän aamiainen todella onnistunut. Ja sitähän ei tietenkään voinut syödä missään muualla kuin sängyssä!