En ole laisinkaan aamuihminen, joten minulla on aina myös suuria vaikeuksia syödä heti herättyäni. Tai no sana "heti" käsittää oikeastaan myös ne heräämisen jälkeiset kaksi tuntia... Viikonloppuisin aamupalaan tekee kuitenkin mieli panostaa ihan eri lailla. Tässä tapauksessa kyse ei kyllä ollut mistään ihan järjettömästä panostuksesta, mutta kyllä kivannäköinen leipä menee huomattavasti helpommin alas kuin sellainen ankeahko (joita syödään sitten ne kaikki muut päivät viikossa).
Itselleni en kyllä ikinä jaksa tehdä mitään spessumpaa, mutta poikaystävä on välillä kiva yllättää jollain vähän erikoisemmalla aamupalalla. Tai no ainakin silloin, jos sattuu olemaan sellainen "hyvä vaimo"-päivä (joita on kyllä viime aikoina ollut melko vähän, koska kiire sekä fatigue). Onneksi lentoemäntä-koulutus alkaa jo olla loppusuoralla ja sitten helpottaa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti