TYYLISTÄ

Monella ihmisellä on selkeä mielipide omasta tyylistään, mutta itse en ole valitettavasti ikinä kuulunut siihen joukkoon. En vielä näin 34-vuotiaanakaan osaa määritellä omaa tyyliäni, sillä rehellisesti sanottuna sitä ei edes ole. Välillä tykkään pukeutua aavistuksen boheemisti ja välillä taas hyvin klassisesti. Jonakin päivänä "prinsessahenkinen" tyllihame on ihan ehdoton valinta ja seuraavana taas viipotan menemään kulahtaneissa legginsseissä sekä mieheni ylisuuressa neuleessa.

Onneksi "tyylini" on kuitenkin tässä vuosien saatossa hiukan vakiintunut ja nykyään vaatekaapissa roikkuu lähinnä vain maanläheisiä sävyjä sekä helposti yhdisteltäviä osia. "Viikonlopputoppiakaan" en ole onneksi joutunut metsästämään enää vuosikausiin, sillä nykyään sitä osaa onneksi panostaa määrän sijasta laatuun. Ja viikonlopputopilla tarkoitan siis sitä halpaa ja huonolaatuista yläosaa, joka piti aina käydä metsästämässä lauantain baari-iltaa varten.

Kesävaatteet ovat kuitenkin jossain määrin asia erikseen, sillä silloin innostun usein myös kirkkaista väreistä, printeistä sekä kukkakuoseista. Kesämekkojen suhteen minulle sattuu toisinaan edelleenkin pahoja huteja, sillä niiden kanssa olen jostain syystä paljon kokeilunhaluisempi.

Ja kai se on tässä yhteydessä myös myönnettävä, ettei siitä valitettavasti ole montaakaan vuotta kun omistin (muun muassa) vaaleanpunaiset farkut. Niin ja keltaiset. Dear God. Noiden faktojen suhteen arvet eivät kuitenkaan ole vielä umpeutuneet, joten en pysty puhumaan asiasta tämän enempää - sen aikaisten kuvien julkaisemisesta nyt puhumattakaan. Palataan siis asiaan aikaisintaan joskus kymmenen vuoden päästä.