Vietin siis tänä vuonna koko joulun Bangkokissa työmatkan merkeissä. Kaikeksi harmiksi minulla alkoi nousta kuume jo menolennolla, joten vietinkin suurimman osan tuosta kolmesta päivästä pelkästään sängyn pohjalla - luojan kiitos huonepalvelu sekä Netflix on keksitty! Niin ja pimennysverhot! Kunnon thairuokaövereiden jälkeen sainkin nukuttua huikeat 12 tuntia putkeen, mikä oli jo melkoinen saavutus.
Jottei reissu olisi mennyt liian ankeaksi, päätin kuitenkin raahautua vaikka viimeisillä voimillani jouluaaton yhteiselle jouluaterialle. Ja hyvä että raahauduin, sillä muuten seinät olisivat kyllä alkaneet jo kaatua päälle. Ennen illallista kävimme vielä pikaisilla drinksuilla Sirocco Sky Bar´ssa, joka on tuttu muun muassa Hangover 2- elokuvasta. Vaikka paikka oli minulle jo entuudestaan tuttu, näkymät olivat yhä edelleen aivan mielettömät!
Päätin vielä seuraavanakin päivänä hiukan ryhdistäytyä ja käydä lähiravintolassa lounaalla. Sillä samalla reissulla oli pakko päästä myös jalkahierontaan, sillä Thaimaassa ei yksinkertaisesti vain voi vierailla käymättä ainakin kerran hierottavana. Flunssan takia en uskaltanut mennä kokovartalohierontaan, mutta jo pelkkä jalkahierontakin tuntui aivan taivaalliselta.
Loppupeleissä reissun suurin ongelma ei kuitenkaan ollut flunssani, vaan ne katukoirat. Vaikka matkustaminen on aina ollut siisteintä sekä opettavaisinta mitä tiedän, en yksinkertaisesti kestä katsoa kadulla elävien koirien huonoja oloja sekä nälkää. Se vain särkee minun sydämeni - joka ikinen kerta. Vaikkei siitä varmaan ihan hirveästi olekaan apua, minulla on jo vuosia ollut tapana ostaa käsilaukkuuni koiranruokaa sekä herkkuja, joita annan kaikille kohtaamilleni katukoirille. Ja vaikka poikaystäväni aina välillä huokaileekin tälle "pakkomielteelleni", toivon koko sydämestäni, että joku muukin tekee samaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti